Bugibba Water Park

Lähdimme lauantaina kahden ystäväperheen voimin kohti ilmaista vesipuistoa St. Paul's Bayssa (Bugibba). Puisto oli viimeistä viikkoa auki, joten pakkohan siellä oli käydä! Osalla oli sieltä jo kokemuksia niin tiesimme mitä odottaa, vesisuihkuja, vesisumua, vesitykkejä, juoksemista ja naurua.

Sliemasta sinne pääsee esimerkiksi 212 bussilla, matka on alle 14 kilometriä ja kestää tunnin. Paikanpäällä joimme heti kahvit aivan ihanan (siis ihan hirveän) bussimatkan päälle. Piti hetki hengähtää ja antaa vatsan rauhottua. Tykkään paljon kahvista ja varsinkin tuoreesta ja hyvin tehdystä. Kotona juomme vain pikakahvia joten cappuccino kerran päivässä edes, pitää mun mielialan korkeella.

Kun sitten vihdoin kurvasimme ovista sisään, tuli ystävällinen herra heti kertomaan että puisto sulkeutuu 20 minuutin kuluttua, onneksi kuitenkin vain puolen tunnin siestalle. Eihän siinä sitten mitään, lapsilta salamana vaatteet pois, uikkarit päälle ja menoksi. Tehokkaan kakskytminuuttisen jälkeen puettiin lapset, suunnattiin Con Gustoon jätskille ja palasimme takaisin pienen sokerihumalan saattelemina. 

Mukavaa oli niinkuin kuvitella saattaa, jopa meillä aikuisilla. Ainolle kävi pieni haaveri leukaan, ja porukan pienimmäinen Linus otti onnettomuudessa Ainolta osumaa otsaan ja leukaan. Rapatessa roiskuu ja niin poispäin, Linus onneksi selvisi säikähdyksellä ja punoituksella, Ainolle haettiin jäätä jottei leukaan noussut viinirypäle olisi siitä sen enempää turvonnut. Paikalla ollut henkilökunta oli heti valmiina jääpussiensa kanssa ja pienen mutta dramaattisen kyynelehdinnän jälkeen Ainokin palasi vielä vesileikkeihin. Kotona käytiin vielä asia läpi ja kysyin mitä tuli opittua. Kuulemma oppi nyt sen että kova maa on kovaa kun siihen kaatuu. Odotin toki jotain muuta, vaikka että ei saa juosta silmät kiinni, tai että ei saa juosta jos vauva konttaa näköpiirissä. No oppihan edes fysiikan lakeja jos ei muuta.

Eilen kävimme tyttöjen kanssa elokuvissa katsomassa Bridget Jones´s Baby. Oli kyllä ihanan hauska elokuva ja ihana loppu Bridgetin tarinalle. Tyttöjen illat on kyllä aina mukavia näiden "Maltan muijien" kanssa, huomenna menemmekin tanssitunnin jälkeen meidän tanssinopettajalle Lauralle palauttavalle viinille ja banaanileipomuksia maistelemaan.

Ainon koulun aloitus on mennyt todella hienosti. Läksyjä tuli tänään ensimmäisen kerran ja niitä tehtiinkin antaumuksella. On meinaan näin perfektionistina vaikea olla positiivinen ja kannustava kun tytär piirtää M kirjaimeen koukeroita ja ylimääräisiä viivoja. Kun sanoin että koululäksyt pitää tehdä mallin mukaan ja niinkun opettaja on opettanut niin Aino oli hetken hiljaa ja kommentoi että ei halua tehdä sitä niin kun osaa tehdä sen paljon kauniimmaksi. Niin no, ehkä neljävuotiaana saa vielä kirjoittaa ämmän koristeelliseksi mielikuvituskirjaimeksi. Suloisinta ikinä oli Ainon itse taululta kopioima läksyrimpsu! Aino osaa jo kirjoittaa muunmuassa perheenjäsenten nimet mutta kaikki isoilla kirjaimilla. Nämä pienet kirjaimet ovat vielä vähän hukassa mutta onneksi saimme selville mitä läksyt lopulta olivat.

Tänään satoi ja tihkutti melkein koko päivän ja se olikin ihanaa ja erittäin tervetullutta! Olimme sateesta huolimatta koko aamupäivän Ilmarin ja ystävien kanssa puistossa. Iltapäivästä pikku ripsiminen muuttui kaatosateeksi ja ukkoseksi joten iltaulkoilut jäivät väliin. Ilmari otti mun puhelimella about sata selfietä ja ilmoitti lempiruokansa olevan nakkikeiton liemi. Siinäpä se.

-Sini