sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Playmobil FunPark Malta

Torstaina kävimme ystävien kanssa Playmobil FunParkissa. Me olemme käyneet siellä kerran aikaisemmin Suomen vieraiden kanssa ja koska lapset tykkäsivät todella paljon alueesta, päätimme käydä siellä vielä uudestaan ennen koulunalkua. Matka Sliemasta Birzebbugaan taittui kahdella bussilla ja kesti noin tunnin. Bussireitti kulkee lentokentän ohi ja iloksemme näimme suuren lentokoneen laskeutuvan juuri kun ajoimme kiitoradan vierestä. Näimme myös turvapaikanhakijoille kootun konttikylän siinä lentokentän liepeillä.




Bussithan täällä ei tunne kelloa, eikä varmaan aikatauluakaan. Ainakaan ne bussit joita me käytämme. Tuntuu todella turhauttavalta odottaa bussia vaikka puolikin tuntia, ihan vain tajutaksesi että kyseinen bussi ei ole tulossa, tai se on niin myöhässä että sitten niitä busseja tulee kaksi peräkkäin. Mela.




Mela on muuten maltalainen sana kuvaamaan melkein mitä vaan asiaa tai tunnetta. Pääasiassa olen ymmärtänyt sanan tarkoittavan leppoisasti "mitä sitten" tai "so", mutta mela voi toimia myös tunteenilmaisuna jolloin äänensävy kertoo paljon, se voi siis tarkoittaa myös innostuneisuutta, hämmästyneisyyttä, tuohtumusta tai vaikka pettymystä. Mela voi korvata myös verbin lauseesta ja sitä voidaan toistaa monta kertaa keskustelussa. Mela on jännä sana, ja itse osaan jo suhtautua muunmuassa näihin busseihin mela-asenteella.




Playmobil FunParkissa on hintalaatusuhde kohdillaan. Matkustus on myös ihan kohtuuhintaista, varsinkin bussikortilla. Bussilippu maksaa kesällä kuskilta ostettuna 2 euroa (talvella 1,50 eur), bussikortilla matka maksaa vain 0,75 euroa. 4-10 vuotiaat lapset maksavat kuskille saman kuin aikuiset mutta bussikortilla vain 0,25 euroa, ja maksimissaan 0,50 euroa/pvä tai 2 euroa/viikko. 0-3 vuotiaat eivät maksa mitään. Bussiliput ovat kaksi tuntia voimassa mutta sieltä ei siinä ajassa ulos selviä. Sisäänpääsymaksu FunParkiin on alle 1-vuotiailta ilmainen, yli yksivuotiailta 2,40 euroa ja aikuisilta 1,20 euroa. Puisto sijaitsee teollisuusalueella, keskellä ei mitään, ilmeisesti siinä on Playmobil tehdas vieressä. Puistossa ei myöskään saisi syödä omia eväitä ja siellä onkin ravintola, missä ihan perushinnat. Meillä on ollut vedet ja välipalat kuitenkin aina mukana ja olemme ravintolasta sitten ostaneet ranskalaisia (1,50 euroa) ja kahvia. Meidän retkellä meni siis tarkalleen 20 euroa, Ainosta ei mennyt bussimaksua ja ravintolaan meni 10 euroa. Ostin vielä budjetin päälle lapsille joululahjat sieltä, Ainolle hänen himoitseman hammaskeijun ja Ilmarille merirosvon, ne oli vähän alle 8 euroa yhteensä.




Kun ovista astuu sisälle on heti vastassa kauppa, Aino halusi sieltä taas kaiken ja Ilmari täppäsi jokaista pakettia mihin vaan ylettyi.  Sen jälkeen alkoikin lasten taivas. Ensin on iso sisäleikkialue jossa on valehtelematta miljoona playmobil-ukkelia ja -akkelia ja niiden autoja ja koteja ja työpaikkoja ja vuoria ja hevosia ja kaikkea mitä ukkelit ja akkelit ikinä voivatkaan kuvitella tarvitsevansa. Niillä sitten lapset leikkivät lievän kaaoksen keskellä ja muutama lapsi tunki niitä iloisesti rattaisiinsa ja jopa äidin käsilaukkuun. Mela.

Ulkona on todella upea leikkipuisto, siellä on iso merirosvolaiva, iso liukumäki mihin päästäkseen pitää kiivetä pelottavan korkealla, vauvoille löytyy oma liukumäki ja kiipeilyalue ja vesileikkejäkin sieltä löytyy. Ilmari ihastui liukumäkeen vaikka meinasin ensin ettei se ihan vielä ole valmis niihin korkeuksiin mitä liukumäelle pääsy vaati, mutta siellä se onnessaan kiipeili ja huuteli välistä "kato äiti, mä oon täällä!".










Ystäväni Pauliinan poika Miiko leikki vuorotellen Ainon kanssa merirosvoa ja Ilmarin kanssa liukumäessä. Tai sitten Miiko ja Aino juoksi Ilmaria karkuun pitkin puistoa. Miikon pikkuveli Linus jaksoi leikkiä vesialtailla vaikka kuinka kauan. Puisto sopii siis hyvin kaikenikäisille.
Miiko aloittaa samalla luokalla Ainon kanssa ja meistä on ollut kiva huomata että lapset selvästi pitävät toisistaan. Luokalle tulee kolmaskin suomalainen ja uskon että hänestä tulee myös tärkeä ystävä Ainolle.

Hauskaa meillä kaikilla oli, eivätkä lapset olisi millään halunneet lähteä pois sieltä. Meillä oli kuitenkin Pauliinan kanssa jo kiire tanssitreeneihin ja koska bussit eivät taaskaan kulkeneet niinkun Strömsöössä niin jouduimme lopulta tuuppaamaan lapset miehillemme bussin ovesta, kun itse jatkoimme matkaa tanssimaan!



Huomenna se koulu sitten alkaa. Ainoa jännittää jo vähän ja ollaan tänään pakkailtu reppua, mietitty huomisia eväitä ja opeteltu lausumaan tulevan opettajan Ms Magdalynin nimeä.

-Sini

P.S: Ei tule sitten yhtään mitään toivomistani "laadukkaista" kuvista. Kuvat on kyllä hyviä, jopa puhelimella tehdyn lightroom käsittelyn ja tallennuksen jäljiltä, mutta tämä bloggeri pitäisi ilmeisesti heittää roskikseen. Jotenkin tämä alusta näyttää pakkaavan kuvat automaattisesti, eikä asetuksia sen suhteen pysty mitenkään muokkaamaan. Kuvat kyllä oikeasti näyttävät hyvältä esimerkiksi siellä instagramissa ja facebookissa, mutta täällä ei sitten kirveelläkään, ja trust me, olen kokeillut jos mitä kikkakolmosia eikä mikään auta, ihan hävettää! Kuvat täytyy siis erikseen klikata auki (avautuu blogin päälle!) jos haluaa nähdä ne paremmassa tikissä. Mietin jo alustanvaihtoa wordpressiin ja kävinkin sinne jo tutustumassa mutta blogger on vaan niin paljon helpompi käyttöä ajatellen joten luovutan nyt toistaiseksi ja perun puheeni blogin laadukkaista kuvista. Kuvissa ei ole muuta laadukasta kuin mallit. Voisin ihan hyvin ottaa nämä kännykälläkin. #ärsyttää #mela

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti