Raastavaa mummunikävää.

Sunnuntaina käytiin koko porukalla Ta 'Xbiexin leikkipuistossa, Aino otti iisisti rattaissa, sillä vaikka kuume oli jo hellittänyt niin kipeä tyttö oli vielä selvästi. Illalla pääsin pitkästä aikaa tekemään kehonhuoltotreenin kaverin terassille. Aina yhtä ihanaa treenata ulkoilmassa! Tän vois lisätä listaan miksi rakastan Maltaa.

Maanantaina aamulla sataa tihkutti mutta lähdimme silti kävelylle apteekkiin hakemaan Ainolle lääkärintodistusta sairauspäivistä. Hain ensin todistuksen pelkästään maanantaille mutta koulusta ilmoitettiinkin että se tarvitaan kaikille poissaolopäiville ja vaikka se kuulosti hieman oudolta niin pyysin Jania kuitenkin hakemaan uuden todistuksen. Ainolla olisi ollut maanantaina urheilutapahtumapäivä. Tiistai ja keskiviikko oli vapaita koulusta joten tulikin hyvään väliin nämä arkivapaat. Illalla käytiin pyörähtämässä Tigne Pointissa katsomassa Halloween ihmisiä ja kotimatkalla poikkesimme legendaarisessa vikan illan jätskikuppilassa. Aino otti tapansa mukaisesti tuttifrutti annoksen, Tarja saman, Ilmari otti suklaata ja vaniljaa, Iitu banana splitin ja mummu kirsikkajätskin. Hyvää oli kuulemma kaikilla!

Tiistaina aamulla mummu, Iitu ja Tarja sitten lähti takaisin Suomeen ja me lähdettiin lasten kanssa pyörähtämään St Paul's Bayssa. Tarkoituksena oli hakea lainaan verenpainemittari jotta saan tehtyä paineista päiväkirjaa. Mutta mulle iski menomatkalla niin kova huimaus että otettiinkin ihan vaan relaa lasten kanssa ja käytiin omenamehulla ja palasimme tyhjinkäsin kotiin. Molemmat lapset nukahti bussiin ja koska mun huono olo ei ottanut laantuakseen niin päättärillä työnsin ensin bussista nukkuvan Ainon rattailla penkin viereen ja sitten hain nukkuvan ilmarin bussinpenkiltä vielä syliini nukkumaan. Istuin siinä penkillä tunnin ja tuijottelin merta, Vallettaa ja ihmisiä. Sitten kun lapset heräsi niin lähdettiin hitaasti mutta varmasti käppäilemään kotiinpäin. Onneksi mun lapset on sen ikäsiä että useimmiten puhe tehoaa niihin ja ymmärsivät kyllä olla kun ihmisen mieli sen reissun ajan. Kotona sitten tietenkin alkoi heti Ilmarin tappelun virittely ja provosointi ja Aino huusi kurkku suorana mummunikävää. Netflix päälle ja odoteltiin varmasti kaikki aika innokkaasti Jania kotiin töistä.

Tänään aamulla otettiin uusi yritys verenpainemittarin suhteen ja saatiinkin se haettua St Juliansista tällä kertaa. Aino on edelleen itkenyt mummunikäväänsä äänekkäästi mm. bussissa. Voi raasua. Mun huono-olo on vaivannut vieläkin ja kirsikkana tuli todella äkillinen kurkkukipu mulle myös, joten luultavasti sain Ainolta sen taudinkin tähän sitten vielä. Eli siis oikein mitään ei olla tehty. No, pari päivää vielä niin on viikonloppu. Suomessa on kuulemma ihan talvi jo tullut, vitsit miten sitä voikaan ikävöidä lumista hengitysilmaa!

P.S: Kipeenä pitää aina lukea joten äidin tuomat uudet kirjat tulivatkin todella hyvää väliin!

-Sini