perjantai 30. joulukuuta 2016

Mummun mukulat

Niin se mummu taas kerran lähti ja lapset ikävöi tietenkin jo ihan sydämet sykkyrällään. Varsinkin Aino on reagoinut mummun lähtöihin aina tosi voimakkaasti, kiukuttelee ja uhmaa eikä halua puhua, katsoa tai halata. Rääkyy vaan kurkku suorana sydäntä raastavaa "mummmuuuuuu" valitusvirttä jos yhtään pyydän/kysyn mitään ja sitten ainakin jos käsken tai komennan. Tänään on oltu suru puserossa melkein koko päivä. Lähdettiin heti ulos puistoon tapaamaan ystäviä ja oli hauskaa mutta aina kun Ainolla tuli eteen pienikin vastoinkäyminen niin "mummmuuuu" itku alkoi. Ja aika monta kertaa Aino muistutti tänään että hän kyllä pitää mummusta enemmän :) 



Koitan mahdollisimman paljon antaa siimaa lapsille aina tän ikävän aikana, ymmärrän että se johtuu "vain" ikävästä, mutta siinä oon tiukka että mulle pitää puhua nätisti ja kunnioittaa. Ja siihen se meidän tilanne yleensä aina kulminoituu, kun Aino testaa rajojaan ja ymmärtäähän jo viisivuotias mitä naruja vetää että mutsi skitsoo. Onneksi oon tajunnut syy-yhteyden näihin aina toistuviin ikävä-uhmiin niin ymmärrän ehkä hieman paremmin lasten ja varsinkin Ainon käytöstä. 



Viimeksi kun mummu oli lähtenyt niin Aino yritti pistää ihan kaiken mummun piikkiin, "mutkun mummu sanoi" tai "mummu lupasi että". Pienen haastattelun jälkeen sitten aina selvisi että Aino olisi halunnut, että mummu olisi sanonut tai luvannut kaikkea kivaa, kuten hattaraa aamiaiseksi tai palkintoja hampaiden pesun jälkeen. Muutaman kerran myös soitimme mummulle videopuhelun että Aino voisi tarkistaa muunmuassa pitääkö kasvissosekeittoa tosiaankin syödä tai onko muka mummukin syönyt joskus kurpitsakeittoa.

Viimeksi pahin uhmittelu kesti reilu viikon, toivotaan että nytkin päästäisi yhtä helpolla, kun Ainolla on lomaa koulustakin. Olisi kiva tehdä jotain jännää, tutkia Maltaa vaikka bussilla kun ulkona jääääätyyyy tai käydä hiltonilla uimassa ja saunassa. Täytyykin tutkia mitä voisimme nähdä tai tehdä sisätiloissa nyt kun talvi saapui vihdoin tänne saarellekin.

Paljon olemme myös pyöritelleet Suomen visiittiä! Oon laskenut aikamonta eri skenaarioo sivukuluineen meidän poppoolta. Mä rakastan laskemista ja listoja ja teinkin oikein kunnon listat parhaimmista vaihtoehdoista. Suomen visiitti on melkein pakollinen sillä mun ja Ainon passit pitää uusia ennen huhtikuun loppua. Meidän piti käydä marraskuussa Roomassa ne uusimassa mutta mä olin niin väsynyt etten jaksanut lähteä kaksin Ainon kanssa mihinkään. Onneksi liput oli todella edulliset eikä ehditty hotellia maksamaan. No mutta ne listat:

Vaihtoehto1: Maaliskuu. Ainolla on silloin koulusta kaksi perjantaita putkeen vapaata, jos olisimme kaksi viikkoa reissussa niin Aino olisi kahdeksan päivää pois koulusta. Meno koko perheelle Tukholmaan maksaisi vain 125€. Skavstasta sitten menisimme yöbussilla Ariadne hotelliin mistä lähtisimme seuraavana aamuna kukonpierun aikaan sisätunnelia pitkin laivaan ja sillä vielä Turkuun. Olen kerran tullut tällä lennolla yksin lasten kanssa ja tiedän että se onnistuisi uudestaankin. Mutta maaliskuussa lasten mummi ja taata ovat pois Suomesta ja voi olla että mummukin on pois vielä silloin.

Vaihtoehto2: Huhtikuu. Ainolla on viikko lomaa pääsiäisenä koulusta, voitais olla melkein kolme viikkoa. Tämä on helpoin vaihtoehto. Minä matkustaisin lasten kanssa huhtikuussa ilman Jania suoraan finnairilla Maltalta Helsinkiin. Jani ei pääsisi mukaan.

Vaihtoehto3: Edelleen sama huhtikuu. Koko perhe matkustaa Tukholman kautta lentokone+laiva yhdistelmällä ja palattaisiin Sassilla vaihdolla eri aikaan Janin kanssa.

Kaikki vaihtoehdot on about saman hintaisia lopputulemaltaan. Jos voisi yhdistää maaliskuun halvan menon ja huhtikuun halvan paluun niin se olisi jo niin halpa että olisin jo ottanut ne lennot. Mutta Aino ei voi olla niin pitkään pois koulusta. Sekin kävi meinaan mielessä. :)



Uusi vuosi alkaa häämöttään joten tarttee silloin varmaan korkata viimeiset glögipullot kaapista. Ehkä haen jonkun kuohuvankin vielä kylkeen. Meillä on huomenna uuden vuoden juhlat missä on erikoistilattuja ja -kuljetettuja Tampereen lihajalosteen nakkeja, suomalaista sinappia ja ehkä siipiä tarjolla :) Tein myös ensimmäistä kertaa gluteenitonta banaanileipää joka ainakin tuoksuu taivaalliselle :) Illalla jatkuu aikuisten bileet mutta saas nähdä miten käy kun toinen meistä joutuu tietysti kotiin hoitamaan lapsia jos toinen jää bileisiin. Ehkä lähdemme molemmat kotiin lasten kanssa, demokratian hengessä.

Ihanaa huomista kaikille <3
-Sini


keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Batman ja Supergirl <3

Tämä olikin jo toinen tapaninpäivä putkeen kun emme tapaa sukua ja ystäviä meillä synttäriteemalla. Ainon synttäreitä on juhlittu yleensä kahdessa osassa, tapanina sekä 27.12. Ehkä ensivuonna sitten vietämme joulun Suomessa ja kutsumme jälleen suvun kahville tapanina. Täytyykin pistää korvan taakse ja harkintaan!



Tänä tapanina kuitenkin mummu vei lapsia ulos jo aikaisin aamulla ja päikkäreiden jälkeen lähdimme uudestaan ulos, tapaninkävelylle. Lasten joululahjaksi saamat supergirl ja batman viitat ja naamiot on ollut päällä joulusta asti aina ulkoillessa. Tottakai.



Samu lähti tapaninpäivän aamuna Espanjaan ja mietimme lasten kanssa kuinka kiva oli saada eno tänne meidän luokse kylään. Pähkäilimme sitten että millä ihmeellä saisimme Saki-enonkin houkuteltua tänne ja Ainohan sen sitten väläytti, että jätskillä tietenkin! Pitää laatia joku houkutusohjelma oikein.



Kävimme siis joulupäivänä sirkuksessa Manoel Islandilla (aika erikoinen) ja illalla Janin ja Samun kanssa Sakurassa vielä joulusushilla ja saimme siellä kyllä parhaimmat sushit mitä olemme ikinä syöneet. Oli niin hyvää ettei paljon tee enää mieli tilata yoshi-sushia tai MedAsian nigirejä. Hintaa toki oli myöskin, mutta ah, sinne on päästävä joskus vielä uudestaan. Ei voi kun suositella.



Eilen olimme strandilla aamupäivän ja koska tuuli oli leuto niin lämpöä riitti. Mittari näytti vain 18 mutta teepaidalla pärjäsi. Nyt onkin sitten kylmä rintama tulossa, tänään enää 16 astetta ja uuden vuoden aatoksi on luvattu vain 13 astetta. Toppikset taas esiin! 



Nyt pitäisi keksiä jotain mukavaa mummun loppulomalle, ja alkuvuodelle myös. Aino palaa kouluun jo 5.1.2017.
Jos tulisi vielä lämpimiä päiviä niin Marsaskalan family parkissa olisi kiva käydä. 

-Sini





sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Frozen synttärit, christmas concert ja joulu!

Nyt mennään jo yli viikko takaperin, mutta on ollut tässä vähän hässäkkää taas! :D Koittakaa kestää. Eli edellisviikon perjantain parents day oli aika kummallinen. Vartti oli varattu aikaa jokaiselle tapaamiselle ja siinä käytiin läpi oppilaan onnistumiset, huolet, taidot, opitut ja oppimatta jääneet, lukukauden todistus arvosanoineen ja muut kuulumiset. Se oli viitisen minuuttia ja valmista tuli. Aino on opettajan mukaan ujo luokassa, englantia ymmärtää mutta puhu ei sanaakaan, nyökyttelee vaan. Uskon että rohkaistuu kun oppii vähän enemmän englantia. Kotona Aino laulaa paljon englanniksi ja yksikin päivä esimerkiksi kysyi Ilmarilta "where go? Go there?" Ja osoitti hissiä. Ilmari vastasi pontevasti vaan "NOU!" Ja käveli hissiin :D Todistus oli kuitenkin hyvä, englanti oli 89/100 ja science 98/100, kaikki muut oli A:ta tai 100/100 :D Kuulemma huomaa jo nyt että on matemaattisesti erittäin lahjakas tyttö, äitiinsä tullut siis, jes! Tapaamisen jälkeen pyysimme Annin, Seelian ja Tiituksen meille askartelemaan ja puhaltamaan viimeisetkin ilmapallot sunnuntain juhlia varten. Kaikki saatiin valmiiksi, tarjottavien teko ja imurointi jäi lauantaille/sunnuntaille. 





Lauantaina kävimme kaupassa ja imuroimme sunnuntain juhlia varten. Koko ilta meni mummun ja Samun taksin odottamiseen. Kone oli vasta Sisilian yllä kun lapset jo valmistuivat vastaanottamaan vieraat. Kun taksi sitten vihdoin ajoi oven eteen niin Ilmari huusi heti ikkunasta että "Moi! Meillä näkyy Gadget (lastenohjelma), näkyyks teillä?" :D Mummua ja Samua oli ollut kova ikävä ja lapsilla oli heti hirveä hinku päästä mummun matkalaukuille, eivät raukat ymmärtäneet niiden sisältävän kasoittain joululahjoja, tuliaisia he odottivat. Ja niitä taas tulikin. Luomukahvia, gluteenitonta pullaa, -karjalanpiirakkaa, -tummaaleipää ja -perunarieskaa mulle (kaikki syöty nam). Mustaamakkaraa saimme myöskin ja poronlihaa paistina sekä kuivattuna. Askartelutarvikkeita tuli taas kassillinen, niillä koristeltiin myös meidän minikuusi <3




Sunnuntaina olikin juhlapäivä. Ainon ja Seelian yhteisfrozensynttärit. Huh! Ihania vieraita oli asunto täynnä ja kaikilla oli hauskaa, lahjat olivat taas kerran niin ihania ja ajatuksella hankittuja, frozenia molemmille tietysti. Melkein kaikki pitsat meni, kuohuviiniä oli tarpeeksi, kakkukin oli taas hyvää (huom. minä tein sen :D), koktailtikkuja syötiin lähes kilpaa kunnes ne oli loppu, onginta oli hitti ja sieltä kaikki saivat juhlien ainoat karkit, leluilla leikittiin ja illan kohokohta, frozen-disko päättyi poikien toiveeseen: Robinin puuttuvaan palaseen ja voi ihanuus meidän poikia kun ne lauloi ja tanssi sen niin tunteella. Miiko veti välillä oikein silmät kiinni kun sattuu olemaan hänen lempibiisinsä vielä <3 Ilmari ei osannut sanoja mutta tanssia se osaa! Diskon jälkeen vieraat lähti kotiin, olihan seuraava päivä se kuuluisa maanantai ja melkein joka lapsella herätys viimeistään seiskalta. Juhlat oli siis kokonaisuudessaan menestys, kivaa oli jopa niitä valmistellessa ja ihaninta oli jakaa vastuu toisen äidin kanssa. Onnekseni kuitenkin seuraavan kerran tarvii järjestää synttäreitä vasta vajaa vuoden päästä. 




Viime viikolla Ainolla oli tavalliset koulupäivät maanantaina ja tiistaina, keskiviikkona oli Christmas concert Imperial hotellilla ja torstaina heillä oli viimeisen koulupäivän kunniaksi luokkaretki Popeye Villageen. Keskiviikon Christmas concert oli huikea. Mummu toimitti Ainon aamulla hotellille, kuulemma huoneeseen täynnä huutavia, kiljuvia ja juoksevia kakaroita. Luultavasti kaikki lapset juoksi siinä huoneessa kuin päättömät kanat sen pari tuntia mitä siinä oli aikaa ennenkuin konsertti alkoi klo 9.30. Ensin oli juontoa ja sitten ensimmäisenä esityksenä oli Ainon luokka. Jani oli töissä, ja minä olin Ilmarin kanssa muiden suomalaisten kanssa istumassa. Mummu ja Samu jäivät taakse istumaan että voivat sitten livahtaa pois kun Aino oli esiintynyt. Minä menin eteen kameran kanssa mutta en saanut Ainosta yhtään kuvaa :D Aino jäi muiden lasten taakse piiloon niin että tyydyin sitten vain ikuistamaan esityksen verkkokalvoilleni. He lauloivat snowflake laulun jonka Aino hienosti osasi ulkoa. Sitten tuli muiden luokkien vuoro, mukaan mahtui näytelmää, laulua, esityksiä, tanssia ja jopa yksi isompien oppilaiden vetämä tanssiesitys "Juju on that beat" laulun tahtiin. Hain Ainon viereeni istumaan jo ennen kun juhla oli ohi, kävi tyttöä niin sääliksi kun istuimme sivuoven vieressä ja jokakerta kun joku meni tai tuli sieltä odottelutilasta niin Ainon pää näkyi oven raosta kun se heilutteli sieltä. Torstain Popeye Village oli ollut kiva retki vaikka uimismahdollisuutta siellä ei näin talvella ole. Ensi keväänä tai kesänä pääsemmekin sinne koko perhe kun Ilmari sai kummitädiltään joululahjaksi sinne lahjakortin.





Sitten vain valmistelimme joulua, mummu leipoi lasten kanssa gluteenittomia pipareita <3. Puoliväkisin hain yhden purkin silliä little swedenistä (4,25€) ja kyselin epätoivoisena vielä lunastamattomia kinkkuja, ei kuulemma ollut. Hain perjantaina postista kauhean ison laatikollisen salmiakkia ja levyn jo kauan himoitsemaani salmiakkisuklaata, kiitos Lotta <3. Samun kanssa kävimme yksi päivä Lidlissä ostamassa Ainolle koulun vaatiman tummansinisen talvitakin ja joulukalat, eli kylmäsavulohta. Päätimme tehdä jouluaterialle quinoalihapullia ja keittää perunaa. Lisäksi pöytään kuului sillit, kylmäsavulohet, ilmakuivattua kinkkua, tulista chorizoa ja manchego juustoa. Kyllä oli just meidän näköinen joulupöytä vaikka laatikot ja kinkut kokonaan puuttuikin. Ensivuonna kuitenkin toivon saavani kinkkua <3 Joulupukki tuli kuin sattuman kautta tilattua jo itsenäisyyspäivänä ja kaikki lahjatkin saatiin paketoitua ennen aattoa, Samu ei ole siinä kovin hyvä mutta yrityksestä kymppiplus. Hyvä me! Itse emme ostaneet lapsille kuin yhdet pienet lelulahjat, yhdet roolipeliasut ja sukkia, muut tuli Suomesta tai meidän kautta ostopalvelutilauksena suomalaisilta sukulaisilta. Lahjoja oli lopulta todella paljon ja oli ihana huomata kuinka meidän lapsia muistetaan niin runsaasti jopa tänne tuhansien kilometrien päähän <3






Jouluaatto oli täydellinen, mummu keitti aamulla riisipuuroa ja lähti lasten kanssa hetkeksi ulos strandille. Aamupäivällä lähdimme koko porukka Manoel Islandille joulukävelylle. Aurinko paistoi ja vaikka mittari näytti vain 17 astetta, tuuli oli hyvin minimaalista joten lämmintä oli. Lapset nukkui pienet päiväunet ennen pukin saapumista ja ruoka oli viittä vaille valmis kun joulupukki vihdoin kolkutti ovelle. Harmittaa aivan tolkuttomasti että unohdin ottaa pukista kameralla kuvia :/ Lapset olivat todella innoissaan ja antoivat joulupukille piirtämänsä kortit ja itsetehdyt kaurakookospallot. Täytyy kyllä kehua joulupukkia, sillä rooli ei varmasti ole helpoin mahdollinen ja suorituksesta kaikki antoivat täyden kympin. Kaikki lahjatkin jaettiin lasten avustuksella ja Aino oli huojentunut kun pukki puhuikin suomea eikä englantia niinkuin Tigne Pointin pukki. Tigne Pointissa oli muuten iso Frozen-linna minkä edessä istuivat valtaistuimillaan Anna, Elsa sekä joulupukki. Aino oli niin täpinöissään että halusi pukea sinne päälleen synttärilahjaksi saamansa Elsamekon. Lahjoja oli niin paljon että jouduimme pitämään availusta pienen tauon kun jokaisella lelulla piti toki leikkiä ja ne piti kasata ja kynillä piirtää ja kirjoja lukea ja varmaan tiedättekin miten se menee..





Tänään sitten mun mahtava esikoinen täyttää jo viisi vuotta virallisesti ja suurella lämmöllä muistelen päivää jolloin Aino syntyi, se oli jouluaatto 2011 ja olimme juuri aloittamassa jouluruokailua äitini luona Hämeenkyrön Kintuksessa, ei ehditty pöytään asti kun Samu lähti kaasu pohjassa viemään meitä kotiin Pispalaan, lähemmäksi Tayssia. Sinä jouluna en saanut jouluruokaa ollenkaan. Traumathan sellaisesta jää ja siksi mulla on aina hirveän tärkeetä että saan jouluna edes silliä. No mutta, tähän päivään, luojan kiitos oltiin kaukaa viisaita ja muutama lahjakin oli Ainolle säästetty tälle päivälle. Niistä Aino sai kummeilta Risto Räppääjä dvd:t ja frozen värityskirja ja mummulta ja vaarilta sydänkorvikset <3 muut lahjat avattiin jo frozensynttäreillä viikko sitten. Tänään me mennään muuten sirkukseen! 




Kiitos kaikille meitä muistaneille ja toivottavasti kaikilla on ollut ihana joulu. Vaikka en kortteja tai lahjoja tänä jouluna lähettänytkään niin kaikki meidän läheiset ja ystävät, olette olleet ajatuksissamme.

-Sini









torstai 15. joulukuuta 2016

Kun sama ruokalista viikosta toiseen alkaa turruttaan.

Joka torstai meille toimitetaan luomukasviksia ja luomuhedelmiä Sisiliasta. Nyt olen tilannut myös luomumaitoa ja kerran luomujugurttiakin. Laatikosta on paljastunut jänniä uusia tuttavuuksia, ja kauheat niput lehtikaalia mistä ystäväni Anni teki meille yhden kerran lehtikaalisipsejä. Myskikurpitsaa tulee joka kerta, sekä perunaa ja porkkanaa. Niistä ja kookoskermasta teen yleensä sosekeittoa. Yhdellä kertaa tuli kolme järkyttävän kokoista munakoisoa, niistä tehtiin maidotonta moussakaa. Ananasta, kiiviä, omenaa, luumua, mandariinia, appelsiiniä, sitruunaa, banaania ja päärynää on tullut myös joka kerralla. Nyt viimeviikolla sain tilaamani puolikiloa valkosipuliakin! Ja kaksi kappaletta latva-artisokkaa :D






On todella virkistävää kun joku muu päättää puolestasi viikottaisen hevi-tarpeesi ja joudut itse vähän miettimään mitä niistä oikein keksit. Itsehän syön mitä vaan mutta kiva olisi tehdä sellaista ruokaa mistä Jani ja lapsetkin nauttisivat. Koko kolmetoista kiloa tulee viikossa käytettyä, joskus haemme perunaa, omenaa ja banaania lisää kaupasta keskellä viikkoa. Kolme litraa maitoa ei myöskään yleensä riitä viikoksi, eikä siinä riittäisi päiväyskään. Ananas on ainoa mikä tuppaa jäämään mutta se johtuu siitä että olen ilmeisesti jotenkin allerginen sille niin ei tule sitä paloiteltua ennenkuin seuraava ananas tulee. Sitten kuitenkin kun pilkon sen jääkaappiin niin aika vikkelään se häviää sieltä. 








Rohtopurasruoho on ainoa mikä on jäänyt meillä kokonaan käyttämättä sillä en tunne tätä lehtikasvia lainkaan ja siitä on niin ristiriitaista tietoa netissä eikä juurikaan reseptejä. Maistoin itse sellaisenaan palasen ja siinä lehdessä on piikkejä. Never again :D 







Meillä on sunnuntaina kakkujuhlat ja syömme muutenkin todella paljon kananmunia joten laiskuuttani tilasin myös niitä tälle torstaille tusinan. Hinta oli 4,50€ kun kaupasta haettuna halvimmat luomumunat maksaa alle 2€/6kpl. Tänään tuli uutuutena myös kaksi fenkolia ja pussillinen retiisejä. Eikun reseptejä googlaileen!






Tänään tulee tasan vuosi täyteen meidän muutosta. Muuttopäivä oli raskas, lähdimme aamuyöllä äitini, tätini ja lasten kanssa kohti Helsinkiä. Jani oli tullut tänne jo pari viikkoa aiemmin. Lensimme muistaakseni Frankfurtin kautta ja meillä oli kuusi matkalaukkua, joista yksi oli jättikokoinen jääkiekkokassi täynnä lasten peittoja, petivaatteita, pehmoleluja ja olihan siellä myös pinnasängyn patja :) meillä oli myös kahdet rattaat ja kolmet käsimatkatavarat. Ompelukoneen olin lähettänyt jo etukäteen postilla. Kun kone alkoi laskeutumaan Maltan kentälle, muistan katselleeni ikkunasta tätä maata ja pieni tuskanhiki otsalla mietin mihin kehitysmaahan sitä on oikein tullut muutettua. Samat ajatukset pyörii vieläkin välillä päässä täällä. Meininki on usein niin uskomatonta että ihmettelen kovasti millä järjellä tää maa oikein pyörii! Mutta maassa maan tavalla joten hymy huulille ja MELAX vaan :D





Meillä alkoi tänään viikonloppu, huomenna on Ainon koulussa vanhempienvartti ja se on lapsille vapaapäivä. Ohjelmassa on lumihiutaleiden askartelua, tänään tehtiin Ainon kanssa Frozenin Olaf parvekkeen ikkunaan synttäreitä odottamaan! Imuroidakin pitäisi ja mopata ainakin keittiö. Koska jos hyvin käy, niin meillä on lauantaina aamulla Suomen porukan pikkujoulut ja illalla tulee mummu ja Samu Suomesta! Sunnuntaina sitten ei enää ehdi siivoilemaan kun pitää leipoa kakku ja pitsat Frozen-synttäreille :)






Sitten enää viikko ja on joulu! <3
Pahoittelen tänävuonna korttien ja lahjojen puutetta. Lupaan laittaa kevään aikana kaikille postia <3

Hyvää viikonloppua ihanat!
-Sini

maanantai 12. joulukuuta 2016

Salainen saari

Kävimme lauantaina ja sunnuntaina ensimmäistä kertaa kunnolla Manoel Islandilla. Se on pienehkö, aika huomaamatonkin, mutta erittäin salaperäinen saari Gziran ja Vallettan välissä. Sinne kuljetaan Gziran kohdalta pientä suloista siltaa pitkin.




Saaren etuosaan on ihan taviksellekin kulku, siellä on pieni aidattu ankkojen, kanojen, kissojen ja muiden lintujen ja pieneläinten suojelualue joka toimii ilmeisesti yhden hengen voimin hyväntekeväisyydellä. Olemme käyneet siellä useasti ruokkimassa lintuja edellispäivän leivänkantuilla. Alueella on myös satama missä lepää useita veneitä ja sitten myös niitä astetta suurempia paatteja. Siellä on myös ravintolat Paparazzi ja Funky monkey, joiden väliin jää tyhjä kenttä. Kesäisin tässä kentällä on tivoli ja talvisin siinä vuorottelee eri sirkukset. Lisäksi alueella toimii manoel island yacht yard minne jengi voi viedä veneensä talviteloille tai muuten vaan korjaukseen.






Luulin jo tosissani että tunsin suurimman osan manoelista paremmin kuin taskuni mutta todellisuudessa saari jatkuu paljon pidemmälle suljettujen porttien takaa, ja se on ollut juuri sitä salaperäistä aluetta. Huhu kiersi, että saaren peräosa olisi vartioitu ja suljettu koska se olisi jotenkin armeijaan liittyvää aluetta, ehkä entinen koulutusalue, tutkimuskeskus, harjoittelualue, kukaan ei oikein tiennyt miksi sinne ei saa mennä. Ulkopuolelta, varsinkin vallettan lautalta katsottuna, saaren peräosa näyttää niin jännittävältä että mielikuvitus keksi tiesmitä syitä siihen vielä päälle. Tosiasissa saarella on toiminut ainakin sairaala ja karanteeni ruton aikaan. Saari on suurempi kuin mitä antaa ymmärtää ja se kätkee sisälleen paljon vihreää luontoa, puita(!), hylättyjä rakennuksia ja halleja ja upean vanhan ritarien linnoituksen vallihautoineen, Fort Manoelin, joka on rakennettu 1723-1733. Mainittakoon tässä nyt vielä että Fort Manoel on yksi Maltan ritarihistoriansa takia UNESCOn maailmanperintölistalle päässeistä linnoituksista. Plus sieltä on ehkäpä upeimmat näkymät mulle niin tärkeään Vallettaan <3







Tämä osa saaresta on ollut siis täysin kiellettyä aluetta tavalliselta väestöltä, kunnes loppukesästä joku mielenosoitusporukka kävi yhtenä iltana avaamassa portit ja näin manoeli valloitettiin. Jopa vanhan linnoituksen ovet avattiin ja ihmiset pääsivät vihdoin kurkkaamaan varjeltua salaisuutta. Nyt tämän mielenosoituksen jälkeen portit on olleet avoinna yleisölle joka viikonloppu 8-20 välisen ajan, paitsi linna on edelleen suljettu ja vartioitu, ilmeisesti se on vielä vähän restaurointivaiheessa ja valmista voimme odotella about 3-20 vuoden kuluttua, koska mela.





Mutta olihan se upea paikka. Kaikki ne hylätyt rakennukset, se tunne ja tarina mikä niistä huokui, käsinkosketeltava historian havina ja varsinkin se linnoitus. Se vallihauta. Ne leveät kiviportaat joissa askelmat on tarkkaan mitoitettu jotta ritarit pystyivät niitä helposti ja nopeasti kulkemaan haarniskoissaan. Siis vau.




Manoel Island on mun uusi lempparipaikka Maltalla. No okei, Valletta on vielä ykkönen, Manoeli hyvä kakkonen! Mietin jo aiemmin viime keväänä, että jos mä saisin valita minkätahansa työn tältä saarelta niin se olisi matkailuun liittyvää, Maltan saarien kestävän turismin ja matkailun edistyksen tirehtööri vois olla nimike ja heti kun cominon saaret olis kehitetty kestämään vuosittaista turistimäärää niin järjestäisin Manoelille jonkun asiantuntijan oppaaksi ja näin kaikki, jopa maltalaiset pääsisivät hieman enemmän sisään Manoelin historiaan. Pintaraapaisuna kaikki tietävät muutamat faktat ritarien linnoituksesta ja karanteenialueesta ja sairaalasta joka sai toisessa maailmansodassa mittavat vahingot, mutta nämä muut hylätyt paikat, lähempää menneisyydestä, kokonaan kaikki tyhjillään, osassa huonekalut vielä sisällä. Ihan kun kaikki olisi jätetty niille sijoilleen tarkoituksena tulla takaisin. Pystyin oikein kuvittelemaan ne paikat kukoistuksessaan, juuri valmistuneina ja täynnä ihmisiä työskentelemässä. Turha sitä fiilistä kai on selittää, se on melkein pakko päästä itse kokemaan ja näkemään!

-Sini