Me ollaan siis tämä alkuvuosi nyt etsitty kuumeisesti uutta asuntoa. Vuokrasoppari tästä päättyy 25.1 ja olin henkisesti valmistautunut järkyttävään turhautumiseen ja muutamiin julkisiin itkupotkuraivareihin. Viimekerralla vuosi sitten, olin lopulta niin vihainen ja turhautunut jo etukäteen aina kun lähdimme katsomaan asuntoja, ettei siitä tullut mitään. Olin antanut silloinkin kaikille välittäjille tarkat speksit:
1.tiskikone
2.pesukone+KUIVURI asunnossa (ei katolla)
3.homeeton
4.kunnon ikkunat/ovet
Ei mikään kilometrilista siis. Ja silti ne välittäjät, dollarin kuvat silmissä, kierrätti meitä mitä ihmeellisimmissä kämpissä. Yhdessä oli hometta joka seinässä ja vähän katossakin, mutta "no problem madam, this is Malta. We wash it with bleach and then we paint. You can move in tomorrow". Joo ei kiitti. Ja toisessa oli juuri nähty torakka keittiössä mutta "mela, we wash this kitchen with bleach everywhere, you can move in today" -ei kiitos bleachia pisaraakaan mun keittiöön, eikä torakoita, tosin siinä samaisessa asunnossa olisi joutunut käymään katolla pyykkäämässä ja välittäjän oli vaikea ymmärtää miksi en haluaisi käydä jokapäivä katolla kahden lapsen kanssa, säällä kun säällä. Kaikissa muissakin oli jotain vikaa ja välittäjät alkoi jo ahdistaan niin lujaa että teki mieli jättää leikki kesken. Onneksi sitten löysimme tämän nykyisen, tosi mukavalta välittäjältä ja aivan paraatipaikalta vielä. Budjettia tosin jouduimme venyttämään aika reippaastikin, mutta siinä tilanteessa se oli ainoa ratkaisu. Ja olen onnellinen siitä, sillä meillä on ollut aivan ihana vuosi tässä ihanassa asunnossa. Ikävä tulee.. <3
Nämä kuvat on uudesta kodista.
Niin siis odotukset olivat ymmärrettävästi hieman tuskaiset tästä projektista. Mutta mitä vielä. Käytiin katsomassa yhtä kolmen makkarin penthousea jäätävällä kattoterassilla Santa Venerasta. Oli muutenkin ihan sopiva ja mukavan oloinen. Mutta siellä oli joku haju. Jäätiin sitä sitten miettimään kun hometta siellä ei kyllä ollut. Koitettiin keksiä mistä haju vois tulla. Omistaja sanoi että tulee siitä kun asunto ollut tyhjillään kuukauden. Käytiin muutaman päivän päästä katsoon sitä samaa uudestaan ja haju oli edelleen siinä, vaikka välissä oli tuuletettu. Ei jatkoon. Mulla turposi silloin silmät ja nenää kirveli joten veikkaan jotain tekstiilikemikaalia tai muuta vastaavaa.
No sitten sinä samana päivänä kun kävimme tuon ihanan penthousen uusintakierroksella, halusi välittäjämme viedä meidät vielä katsomaan kahta kämppää Swieqiin. Meillä oli lapset hoidossa Annilla ja Kimmolla ja mulla oli illalle sovittu sushitreffit tyttöjen kanssa Sakuraan. No lähdettiin kuitenkin äkkiä käymään. "Äkkiä" on vähän vitsi täällä Maltalla ja tottakai yliopiston kohdalla oli kolari ja liikenne seisoi vartin. Swieqin aluekaan ei ehkä ollut listallamme ensimmäisten joukossa ja mä laskin mielessäni puolituntisia ehdinkö susheille. Mutta jo ensimmäinen silmäys ovesta riitti. Uudenkarheat, muhkeat ja valkoiset IKEA:n ektorpin sohvat. Aaaah, koska voidaan muuttaa?
Tosiaankin sitä voi miettiä miten sohva voi olla valintakriteeri tai päätöksen lukkoonlyöjä. Miettijä voi tulla kokeileen näitä maltalaisten rakastamia keinonahkasohvia ja tajuta ettei tämä materiaali toimi talvella, eikä sen puoleen kesälläkään. No ei me sitä kämppää sohvien takia otettu sentään :D Mutta niistä tuli kyllä heti sellainen kotoinen ja lämmin, hyvä fiilis. Samanlainen kun aikoinaan astuin tämän nykyisen asunnon keittiöön ja huomasin IKEAn vitosen lampunvarjostimet <3 Mua voisi jopa luulla IKEA faniksi, mutta ei, en siis ole, koitan välttää IKEAa viimeiseen asti. Mutta tällä saarella sitä hehtaarin kokoista krääsämyymälää ei ole. Siis ei ole IKEAa, ihan oikeasti. Ja maltalaisten sisustustyyli, huonekaluliikkeet ja kodintarvikkeiden tarjonta on kaikki kuvailtavissa yhdellä sanalla: olematon. Kyllä onkin ollut ikävä IKEAa. Uutta asuntoa ei siis valittu niiden sohvien takia mutta ne vaikutti päätökseen positiivisesti.
Asunto on kolmen makkarin (4 parisängyn), kahden kylppärin, erillisen keittiön (kiitoskiitoskiitos!!!), dining roomin ja olohuoneen kokoinen. Pieniä parvekkeita on kaksi. Toiseen paistaa aurinko keskipäivästä iltaan asti ja toiselle partsille vien meidän kukat koska sinne paistaa vain ilta-aurinko. Asuntoon asennetaan toukokuussa lisää ilmalämpöpumppuja, tällä hetkellä siellä on vain yksi, master bedroomissa. Loppu talvi lämmitetään siis öljypattereilla ja kaasulämppärillä. Naapurissa on biomarket ja kivenheiton päässä ihana uusi tuttavuus, Greens supermarket. Kivenheiton päässä asuu myös Pauliina perheensä kanssa, joten sotasuunnitelma on jo tehty lasten koulusta hakemiseen liittyen. Hyvä me! Ja sushitkin oli Sakurassa edelleen maailman parhaita, seura myös <3
Oon koittanut nyt tosissani olla stressaamatta mutta harjoittelua se vielä vaatii!! Aiheutin itselleni myös krapulan makoilemalla koko eilisen illan sähköviltin alla. Note to self: juo vettä kun käytät sähkövilttiä.
No mutta. Kuvat on iPhone laatua, anteeksi siitä. Lisäkuvia kämpästä tulee varmaan sitten kun on muutettu. Onneksi saadaan mun äiti taas meille kylään muuton ajaksi niin helpottaa lasten kanssa asioiden setvimistä. Nyt siivoilua ja pakkailua. Pitääkin googlettaa millä uunin saa helpoiten puhtaaksi.
Mut siis pelkkää lovee!
-Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti